Yhdistys

Taustaa

Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry on vuonna 1988 perustettu yhdistys, jonka toiminta on pysynyt vilkkaana ja monipuolisena koko yhdistyksen historian ajan. Topparoikka sanana tarkoittaa rautateitä rakentavaa työporukkaa. Nimellään yhdistys kunnioittaa osaltaan Lahden-Pietarin rautatien 1860-luvulla rakentaneita ihmisiä, joista moni menehtyi huonojen työolojen ja puutteellisen ravitsemuksen kurimuksessa.

Topparoikka ry ei rakenna ratoja, mutta rautateiden, vanhan kaluston ja rautatiekulttuurin kanssa olemme tekemisissä monella tavalla. Yhdistys muun muassa kunnostaa hallinnoimaansa museokalustoa, joista näkyvimpänä todisteena on 1990-luvun alussa muistomerkiksi kunnostettu Risto-höyryveturi (Tr1 1047). Muu kalusto koostuu matkustaja- ja tavaravaunuista. Lahtelaisille Topparoikka on tullut tutuksi myös tapahtumien ja höyryveturivetoisten museojuna-ajojen järjestäjänä. Muuhun toimintaamme kuuluu muun muassa pienoisrautateiden rakentaminen, kerholehden toimittaminen, rautatiehistoriallisen aineiston kerääminen, retkeily alan kohteisiin sekä kokoontuminen kerhoiltoihin.

Yhdistyksen kotipaikka on Lahti, mutta sen tilat sijaitsevat Heinolan kaupungissa, Vierumäen rautatieasemalla.

Lataa esite (pdf)

Toimintaa

Yhdistys tarjoaa puitteet monipuoliselle harrastustoiminnalle.

Katso lisää kohdasta Talkoot ja toiminta

Jäseneksi

Topparoikan jäseniä on tällä hetkellä hieman toista sataa. Olet lämpimästi tervetullut mukaan toimintaamme; kerhoiltoihin, retkille, tapahtumiin ja talkoisiin. Jäsenetuna yhdistyksemme jäsenet saavat lisäksi neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Resiina-lehden sekä jäsenlehtemme Topparoikan.

Aikuiset 25 €
Nuoret (alle 18 v.) ja perheenjäsenet 14 €
Kannattajajäsenet 70 €

Liity jäseneksi täyttämällä tämä lomake

Yhteydet

Käyntiosoite Vierumäellä, sopimuksen mukaan:
Vierumäen asema
Asematie 16, Vierumäki (Heinola)

Vierumäellä järjestettävistä talkoista ja kerhoilloista voi tiedustella hallitukselta.

Postiosoite:
Lahden rautatieharrastajat TOPPAROIKKA ry.
Asematie 16
19110 Vierumäki

sähköposti: info@topparoikka.net

puheenjohtaja: puheenjohtaja@topparoikka.net
Topparoikka-lehti: lehti@topparoikka.net
Internet-sivut: netti@topparoikka.net

Hallitus ja toimihenkilöt 2018

puheenjohtaja Sauli Hirvonen, puh. 050 308 5303
sihteeri, varsinainen jäsen Mari Lakka
rahastonhoitaja, varsinainen jäsen Mika Helin
varapuheenjohtaja, varsinainen jäsen Jonne Seppänen, puh. 045 674 7772
varsinainen jäsen Pentti Aalto
varsinainen jäsen Esa Myyry
varsinainen jäsen Tomi Hämäläinen
varsinainen jäsen Jarmo Hirviniemi
varajäsen Esko Nikkanen

Toiminnantarkastajiksi valittiin Markku Nummelin ja Pekka Suhonen.
Varatoiminnantarkastajaksi valittiin Markku Meriluoto ja Jukka Nieminen.

Kokous valitsi lisäksi seuraavat toimihenkilöt vuodelle 2018:

Topparoikka-lehden päätoimittaja:  Mika Helin
Kalustovastaavat: Sauli Hirvonen, Esa Myyry ja Jonne Seppänen
Kokoelmavastaavat: Janne Ridanpää ja Jarmo Hirviniemi
Tiedottaja: Sauli Hirvonen ja Jonne Seppänen
Kellarimestari: Jarmo Hirviniemi
Kuljetusvastaava: Kimmo Rämö
Pienoisrautatievastaava: Esko Nikkanen

Perustaminen

Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry – Kolmekymmentä vuotta järjestäytynyttä rautatieharrastustoimintaa Lahdessa

Rautatieharrastus on käsitteenä valtavan kattava. Jokainen, joka itsensä lukee rautatieharrastajaksi, voi tarttua aiheeseen kuin aiheeseen, oli se sitten valokuvaus, junabongaus, aikataulujen tutkiskelu, asema-arkkitehtuuri ja -miljööt, vetureiden tai vaunujen tekniset yksityiskohdat. Rautatiet tarjoavat lukuisia eri kiinnostuksen kohteita, oli kyseessä sitten oikea kalusto tai vaikkapa pienoisrautatiet.

Tältä pohjalta Lahteen perustettiin rautatieharrastajien oma yhdistys marraskuun 1. päivänä 1988. Tällöin oli  kulunut 119 vuotta Riihimäen ja Lahden välisen rautatien avaamisesta liikenteelle ja 83 vuotta Lahden kaupunkioikeuksista. Yhdistyksen perustuskokous pidettiin ravintola Old Fashionissa. Mukana oli 20 henkilöä – osa heistä yhä aktiivijäseniä.

Topparoikka nimenä ja symbolina

Topparoikka on vanha termi, jolla tarkoitetaan rautatietä rakentavaa työporukkaa. Topparoikat rakensivat rautatiet Suomeen ja loivat siten pysyvän perustan maan taloudellisen ja henkisen kulttuurin kehittymiselle. Lahtelaisittain topparoikkien työn mahtavin muistomerkki on Riihimäen ja Pietarin välinen rataosuus, jota myös nälkäradaksi kutsutaan. Nimitys juontuu rakentamisvuosista, jolloin rataosuutta rakennettiin suurten nälkävuosien hätäaputyönä. Huonojen työolojen vuoksi työmaa koitui kuitenkin tuhansien topparoikkalaisten hautausmaaksi. Yhdistyksen nimi tekee kunniaa tälle uhraukselle ja saavutukselle.

Nimi kuvaa myös yhdistyksen toimintaa. Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry on ollut yksi niistä tahoista, joka on ollut säilyttämässä suomalaista ja lahtelaista rautatiekulttuuria. Yhdistyksen tärkeimpiin toimintamuotoihin kuuluu kunnostamalla vanhaa kalustoa sekä keräämällä ja säilyttämällä rautatiehistoriallista aineistoa kertoa historiaa ja luoda tulevaisuudessakin mahdollisuus harrastaa rautateitä.

Yksi tärkeä tavoite on tuoda rautatieharrastus suuren yleisön tietoisuuteen, etteivät käsitykset jäisi stereotyyppisiksi ja että yhdistyksen merkitys ja arvostus yhteiskunnallisella tasolla nousisi. Kahtena ensimmäisenä vuotena Topparoikka ry. olikin jo vakiinnuttanut paikkansa ja alan piireissä se oli huomattavan aktiivinen yhdistys.

Alkutaipaleen toimintaa

Vuonna 1991 Yleisradion Lahden toimituksen toimittajat valitsivat Topparoikka ry:n yhteisöjen vuoden tiedottajaksi. Tämä oli osoitus siitä aktiivisesta roolista, jonka yhdistys oli ottanut edistäessään rautatiekulttuuria alueellaan. Samoihin aikoihin, 10. syyskuuta 1990, Lahteen kunnostettavaksi saapunutta Risto-veturia voidaan pitää kunnostustoiminnan ”tulikokeena”. Kova työ oli tuloksellista, ja tällä hetkellä Risto toimii liikuteltavana muistomerkkiveturina, jonka tämänhetkinen sijoituspaikka on Lahden Mytäjäisten varikkoalueella.

Jo 1990-luvulla Topparoikka ry:llä oli oma osasto valtakunnallisilla pienoisrautatiepäivillä, jotka järjestettiin joka vuosi eri kaupungeissa. Ensimmäiset Lahdessa järjestetyt kansainväliset pienoisrautatiepäivät pidettiin topparoikkalaisten järjestämänä vuoden 1991 syksyllä Tiirismaan koululla. Jatkoa messuille saatiin vuonna 1995.

Vuoden 1991 messuilla järjestettiin lisäksi ideakilpailu Lahden Pietarin radan rakentajien sairaalana 1868-70 toimineen Mäkelän tilan päärakennuksen pelastamiseksi. Alueen säilyttämistä vaatineiden tahojen (Topparoikka ry ja Salpausselän kirjailijat ry) ajatukset noteerattiin paikallisissa tiedotusvälineissä laajalti ja asia esiteltiin Lahden kaupunginvaltuustollekin. Valitettavasti kova työ tältä osin valui hukkaan eikä rakennuksia säilytetty.

Mäkelän tila oli yhtenä osana suunnitelmissa perustaa Lahteen Pietarin radan museo varikkoalueelle, joka ei kuitenkaan toteutunut sellaisenaan. Pienimuotoisia tapahtumia kuitenkin järjestettiin: Pietarin Radan museon avoimet ovet pidettiin 15.5.1991 Länsiharjun koululla sekä 10.3.1993 Topparoikka ry:n toimitiloissa.

Alkuvuosien yhteistyö Postin kanssa tuotti lisäksi väripostikortin ja erikoisleiman. Myös Lahden postimerkkikerhossa Loviisan rata aiheena herätti aikoinaan suurtakin kiinnostusta.