Yhteydet
Käyntiosoite Vierumäellä, sopimuksen mukaan:
Vierumäen asema
Asematie 16, Vierumäki (Heinola)
Vierumäellä järjestettävistä talkoista ja kerhoilloista voi tiedustella hallitukselta tai sähköpostitse. Pääasiassa talkoita järjestetään viikonloppuisin.
Postiosoite:
Lahden rautatieharrastajat TOPPAROIKKA ry.
Asematie 16
19110 Vierumäki
sähköposti: info@topparoikka.net
puheenjohtaja: puheenjohtaja@topparoikka.net
Topparoikka-lehti: lehti@topparoikka.net
Internet-sivut: netti@topparoikka.net
Hallitus ja toimihenkilöt 2024
puheenjohtaja, Jonne Seppänen, puh. 045 674 7772
sihteeri, varsinainen jäsen Mari Lakka
rahastonhoitaja, varapuheenjohtaja, varsinainen jäsen Leevi Pietiläinen
varsinainen jäsen Esa Myyry
varsinainen jäsen Tomi Hämäläinen
varsinainen jäsen Jarmo Hirviniemi
varsinainen jäsen Jarno Piltti
varajäsen Mika Helin
Toiminnantarkastajina toimivat Markku Nummelin ja Pekka Suhonen.
Varatoiminnantarkastajina Markku Meriluoto ja Timo-Pekka Lange.
Kokous valitsi lisäksi seuraavat toimihenkilöt vuodelle 2024:
Topparoikka-lehti:Päätoimittaja: Jonne Seppänen. Toimituskunta: Sauli Hirvonen, Jarmo Hirviniemi, Tomi Hämäläinen, Janne Ridanpää
Kalustovastaavat: Jonne Seppänen, Sauli Hirvonen ja Esa Myyry
Kokoelmavastaavat: Janne Ridanpää ja Jarmo Hirviniemi
Tiedottajat: Jonne Seppänen ja Sauli Hirvonen
Kellarimestari, kuljetusvastaava: Leevi Pietiläinen
Saunamestari: Jarmo Hirviniemi
Pienoisrautatievastaava: Esko Nikkanen ja Sauli Hirvonen
Hallitus ja toimihenkilöt 2023
puheenjohtaja Sauli Hirvonen, puh. 050 308 5303 (arkisin klo 16 jälkeen)
sihteeri, varsinainen jäsen Mari Lakka
rahastonhoitaja, varsinainen jäsen Leevi Pietiläinen
varapuheenjohtaja, varsinainen jäsen Jonne Seppänen, puh. 045 674 7772
varsinainen jäsen Esa Myyry
varsinainen jäsen Tomi Hämäläinen
varsinainen jäsen Jarmo Hirviniemi
varsinainen jäsen Jarno Piltti
varajäsen Veikko Oksanen
Toiminnantarkastajina toimivat Markku Nummelin ja Pekka Suhonen.
Varatoiminnantarkastajina Markku Meriluoto ja Timo-Pekka Lange.
Kokous valitsi lisäksi seuraavat toimihenkilöt vuodelle 2023:
Topparoikka-lehti:Päätoimittaja: Jonne Seppänen. Toimituskunta: Sauli Hirvonen, Jarmo Hirviniemi, Tomi Hämäläinen, Janne Ridanpää
Kalustovastaavat: Jonne Seppänen, Sauli Hirvonen ja Esa Myyry
Kokoelmavastaavat: Janne Ridanpää ja Jarmo Hirviniemi
Tiedottajat: Jonne Seppänen ja Sauli Hirvonen
Kellarimestari, kuljetusvastaava: Leevi Pietiläinen
Saunamestari: Jarmo Hirviniemi
Pienoisrautatievastaava: Esko Nikkanen ja Sauli Hirvonen
Toimintaa
Yhdistys tarjoaa puitteet monipuoliselle harrastustoiminnalle.
Katso kerho- ja talkoopäivät sekä lisätietoja toiminnasta kohdasta Talkoot ja toiminta
Jäseneksi
Topparoikan jäseniä on tällä hetkellä hieman toista sataa. Olet lämpimästi tervetullut mukaan toimintaamme; kerhoiltoihin, retkille, tapahtumiin ja talkoisiin. Jäsenetuna yhdistyksemme jäsenet saavat lisäksi neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Resiina-lehden sekä jäsenlehtemme Topparoikan.
Jäsenmaksut vuonna 2023
Aikuiset 30 €
Nuoret (alle 18 v.) ja perheenjäsenet 20 €
Kannattajajäsenet 100 €
LIITY JÄSENEKSI LÄHETTÄMÄLLÄ NIMESI, OSOITTEESI, SÄHKÖPOSTIOSOITTEESI, PUHELINNUMEROSI sähköpostilla info(at)topparoikka.net
Taustaa
Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry on vuonna 1988 perustettu yhdistys, jonka toiminta on pysynyt vilkkaana ja monipuolisena koko yhdistyksen historian ajan. Topparoikka sanana tarkoittaa rautateitä rakentavaa työporukkaa. Nimellään yhdistys kunnioittaa osaltaan Lahden-Pietarin rautatien 1860-luvulla rakentaneita ihmisiä, joista moni menehtyi huonojen työolojen ja puutteellisen ravitsemuksen kurimuksessa.
Topparoikka ry ei rakenna ratoja, mutta rautateiden, vanhan kaluston ja rautatiekulttuurin kanssa olemme tekemisissä monella tavalla. Yhdistys muun muassa kunnostaa hallinnoimaansa museokalustoa, joista näkyvimpänä todisteena on 1990-luvun alussa muistomerkiksi kunnostettu Risto-höyryveturi (Tr1 1047). Muu kalusto koostuu matkustaja- ja tavaravaunuista. Lahtelaisille Topparoikka on tullut tutuksi myös tapahtumien ja höyryveturivetoisten museojuna-ajojen järjestäjänä. Muuhun toimintaamme kuuluu muun muassa pienoisrautateiden rakentaminen, kerholehden toimittaminen, rautatiehistoriallisen aineiston kerääminen, retkeily alan kohteisiin sekä kokoontuminen kerhoiltoihin.
Yhdistyksen kotipaikka on Lahti, mutta sen tilat sijaitsevat Heinolan kaupungissa, Vierumäen rautatieasemalla.
Lataa esite (pdf)
Perustaminen
Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry – Yli kolmekymmentä vuotta järjestäytynyttä rautatieharrastustoimintaa Lahdessa
Rautatieharrastus on käsitteenä laaja. Jokainen, joka itsensä lukee rautatieharrastajaksi, voi tarttua aiheeseen kuin aiheeseen, oli se sitten valokuvaus, junabongaus, aikataulujen tutkiskelu, asema-arkkitehtuuri ja -miljööt, vetureiden tai vaunujen tekniset yksityiskohdat. Rautatiet tarjoavat lukuisia eri kiinnostuksen kohteita, oli kyseessä sitten oikea kalusto tai vaikkapa pienoisrautatiet.
Tältä pohjalta Lahteen perustettiin rautatieharrastajien oma yhdistys marraskuun 1. päivänä 1988. Tällöin oli kulunut 119 vuotta Riihimäen ja Lahden välisen rautatien avaamisesta liikenteelle ja 83 vuotta Lahden kaupunkioikeuksista. Yhdistyksen perustuskokous pidettiin ravintola Old Fashionissa. Mukana oli 20 henkilöä – osa heistä yhä aktiivijäseniä.
Topparoikka nimenä ja symbolina
Topparoikka on vanha termi, jolla tarkoitetaan rautatietä rakentavaa työporukkaa. Topparoikat rakensivat rautatiet Suomeen ja loivat siten pysyvän perustan maan taloudellisen ja henkisen kulttuurin kehittymiselle. Lahtelaisittain topparoikkien työn mahtavin muistomerkki on Riihimäen ja Pietarin välinen rataosuus, jota myös nälkäradaksi kutsutaan. Nimitys juontuu rakentamisvuosista, jolloin rataosuutta rakennettiin suurten nälkävuosien hätäaputyönä. Huonojen työolojen vuoksi työmaa koitui kuitenkin tuhansien topparoikkalaisten hautausmaaksi. Yhdistyksen nimi tekee kunniaa tälle uhraukselle ja saavutukselle.
Nimi kuvaa myös yhdistyksen toimintaa. Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry on ollut yksi niistä tahoista, joka on ollut säilyttämässä suomalaista ja lahtelaista rautatiekulttuuria. Yhdistyksen tärkeimpiin toimintamuotoihin kuuluu kunnostamalla vanhaa kalustoa sekä keräämällä ja säilyttämällä rautatiehistoriallista aineistoa kertoa historiaa ja luoda tulevaisuudessakin mahdollisuus harrastaa rautateitä.
Yksi tärkeä tavoite on tuoda rautatieharrastus suuren yleisön tietoisuuteen, etteivät käsitykset jäisi stereotyyppisiksi ja että yhdistyksen merkitys ja arvostus yhteiskunnallisella tasolla nousisi. Kahtena ensimmäisenä vuotena Topparoikka ry. olikin jo vakiinnuttanut paikkansa ja alan piireissä se oli huomattavan aktiivinen yhdistys.
Alkutaipaleen toimintaa
Vuonna 1991 Yleisradion Lahden toimituksen toimittajat valitsivat Topparoikka ry:n yhteisöjen vuoden tiedottajaksi. Tämä oli osoitus siitä aktiivisesta roolista, jonka yhdistys oli ottanut edistäessään rautatiekulttuuria alueellaan. Samoihin aikoihin, 10. syyskuuta 1990, Lahteen kunnostettavaksi saapunutta Risto-veturia voidaan pitää kunnostustoiminnan ”tulikokeena”. Kova työ oli tuloksellista, ja tällä hetkellä Risto toimii liikuteltavana muistomerkkiveturina, jonka tämänhetkinen sijoituspaikka on Lahden Mytäjäisten varikkoalueella.
Jo 1990-luvulla Topparoikka ry:llä oli oma osasto valtakunnallisilla pienoisrautatiepäivillä, jotka järjestettiin joka vuosi eri kaupungeissa. Ensimmäiset Lahdessa järjestetyt kansainväliset pienoisrautatiepäivät pidettiin topparoikkalaisten järjestämänä vuoden 1991 syksyllä Tiirismaan koululla. Jatkoa messuille saatiin vuonna 1995.
Vuoden 1991 messuilla järjestettiin lisäksi ideakilpailu Lahden Pietarin radan rakentajien sairaalana 1868-70 toimineen Mäkelän tilan päärakennuksen pelastamiseksi. Alueen säilyttämistä vaatineiden tahojen (Topparoikka ry ja Salpausselän kirjailijat ry) ajatukset noteerattiin paikallisissa tiedotusvälineissä laajalti ja asia esiteltiin Lahden kaupunginvaltuustollekin. Valitettavasti kova työ tältä osin valui hukkaan eikä rakennuksia säilytetty.
Mäkelän tila oli yhtenä osana suunnitelmissa perustaa Lahteen Pietarin radan museo varikkoalueelle, joka ei kuitenkaan toteutunut sellaisenaan. Pienimuotoisia tapahtumia kuitenkin järjestettiin: Pietarin Radan museon avoimet ovet pidettiin 15.5.1991 Länsiharjun koululla sekä 10.3.1993 Topparoikka ry:n toimitiloissa.
Alkuvuosien yhteistyö Postin kanssa tuotti lisäksi väripostikortin ja erikoisleiman. Myös Lahden postimerkkikerhossa Loviisan rata aiheena herätti aikoinaan suurtakin kiinnostusta.
