Historiaa ja nykypäivää

Mytäjäisten varikkoalue ennen ja nyt

Pietarin radan valmistuttua Lahteen asti kehittyi Mytäjärven rannalle alue, jolle keskittyi rautateiden varikkotoimintaa sekä rautatieläisten asuntoja. Alueen vanhin säilynyt rakennus onkin veturitalli, jonka ensimmäiset osat ovat vuodelta 1868. Talli rakennettiin aluksi viisipaikkaisena, mutta sitä laajennettiin myöhemmin kolmella pilttuulla. Erityisen merkittävänä rakennuksena mainittakoon myös varikon vanha koulu vuodelta 1900. Muualla Suomessa rautateiden vanhoja koulurakennuksia on säilynyt vain kaksi, joista molemmat Riihimäellä.

Oman ominaispiirteensä Mytäjäisiin tuo myös tiilinen vesitorni. Torni on rakennettu Valtionrautateiden arkkitehdin Jarl Ungernin 40-lukulaisten tyyppipiirustusten mukaan vuonna 1957. Samojen piirustusten pohjalta pystytettyjä rakennuksia löytyykin muun muassa Lylystä, Misistä ja Ruukista. Lahden torni palveli Valtionrautateiden käytössä aina 1990-luvun alkuun asti. 53-kuutioisen vesisäiliön vesi johdettiin Vesijärveltä asti; aikaisemmin höyryveturien tarvitsema vesi oli pumpattu Mytäjärvestä. Tornissa sijaitsivat myös veturimiesten lepohuoneet.

Topparoikka ry:lle vesitorni vuokrattiin 1.9.1990 alkaen. Vuokrasopimukseen sisältyi ehto tilojen kunnostamisesta yhdistyksen toimesta. Kunnostustoimet saatiinkin projektipäällikkö Päivi Viholaisen johdolla valmiiksi siten, että tarkastustilaisuus pidettiin 30. päivä elokuuta 1991. Tarkastuksen suoritti Lahden rata-alueen päällikkö Esko Tiihonen.

Valtion Senaatti-Kiinteistöt aloitti vanhojen suomalaisten rautatiekiinteistöjen myynnin vuonna 2007 ja Mytäjäisten varikkokokonaisuus on yksi myytävistä kohteista. Huolta varikon tulevaisuudesta ovat kantaneet monien muiden lisäksi myös varikkoalueen vesitornissa vuokralla oleva Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry. Topparoikka on säilyttänyt ja elävöittänyt varikkoalueen kulttuuriperintöä toimintansa puitteissa.

Varikkoalue on vaikea myyntikohde sen laajuutensa takia. Alue on kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus. Myyntiprosessin puitteissa veturitallin ja vesitornin vuokrasopimukset irtisanottiin 31.7.2010, jolloin päättyi myös rautatieharrastajien 20-vuotinen taival vesitornin asukkaina.

Senaatti-Kiinteistöt myi varikkoalueen ja siihen kuuluvat rakennukset vuonna 2015 yksityishenkilölle. Kesällä alueella on tehty pieniä kunnostustöitä.
Uudisrakentamiseen ja mahdolliseen vanhan rakennuskannan purkamiseen liittyvät kysymykset tullaan ratkaisemaan Lahden kaupungin kaavoitusprosessissa.

Varikko, rakennussuojelu ja kaavoitus

Varikon arvoa on määrittänyt vuodesta 1998 voimassa ollut sopimus valtakunnallisesti merkittävistä rautatiealueista. Sopijaosapuolina ovat olleet muun muassa Museovirasto, VR, Valtion Kiinteistölaitos (nyk. Senaatti-Kiinteistöt). Listalla on 115 kohdetta, joissa on yhteensä 872 rakennusta. Lahden varikko on yksi näistä alueista. Sopimuksella taattu suojelu on kuitenkin alisteinen kaavoitukselle, jaMytäjäisten varikkoalueen rakennusten säilyminen ja alueen muotoutuminen ratkaistaankin lopulta asemakaavoituksessa. Kaavaa kolmioraiteen sisäpuolisella alueella ei toistaiseksi ole, mutta Senaatti-Kiinteistöt on lähettänyt Lahden kaupungille kaavoituspyynnön loppuvuodesta 2010. Lahden voimassa olevassa yleiskaavassa varikko on merkitty “pääosin palveluille tarkoitetuksi toimitila-alueeksi” ja se on myös merkitty arvokkaaksi alueeksi. Työ uuden yleiskaavan laatimiseksi on kuitenkin jo käynnistetty.

Lisäksi Museoviraston viimeisimmässä RKY-inventoinnissa (valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt), jonka Valtioneuvosto vahvisti vuodenvaihteessa, on varikkoalue mukana ensimmäistä kertaa. Ensimmäisenä mainitusta rautatiealuesopimuksesta RKY eroaa siinä, että se ei ole sopimus, jossa kiinteistöjen mahdollinen omistaja on ollut sopijaosapuolena. Se kuitenkin asettaa tiettyjä vaatimuksia sille, miten inventointiin liittyviä alueita tulee käsitellä esim. kaavoitusprosessissa, mutta suojelun ratkaisee vasta kaavoitus.