Kirjoittajan arkistot: Topparoikka ry

Topparoikan syyskokous

Topparoikka ry täyttää marraskuussa 30 vuotta. Lauantaina 24.11. järjestetään syyskokous, kello 17.30 paljastetaan Vierumäen asemalla uudet aseman nimikyltit ja klo18 syyskokous asemalla. Kokouksen jälkeen sauna ja vapaata ohjelmaa. Autokyytejä Vierumäelle järjestyy

Juhlavuoden tapahtumia

Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry täyttää marraskuun 1. päivä 30 vuotta.
Yhdistys järjestää syksyn ja talven mittaan monipuolista ohjelmaa.

1.11. Topparoikka 30 vuotta -näyttelyn avajaiset Kansantalon kioskilla klo 17-18. Kino Iiriksen Tammisalissa klo 18 alkaen katsotaan rautatieaiheisia filmejä ja valokuvia.
24.11. Vierumäen asemalla klo 17.30 on uusien Vierumäki-kylttien paljastustilaisuus. Jäsenille syyskokous alkaen klo 18. Kokouksen jälkeen illanviettoa, mm. sauna lämpenee.
27.12. Kuvailta Tammisalissa.
27.1.2019 Nostalgiakino: Kiskojen viemää V. Tammikuun perinteinen nostalgisten rautatieaiheisten lyhytfilmien näytös järjestetään elokuvateatteri Kino Iiriksessä.

Tervetuloa mukaan juhlistamaan Topparoikkaa!

Liity jäseneksi

Juhlavuoden tapahtumia

Lahdessa oli jo 1980-luvun pitkään ollut aktiivista rautatieharrastustoimintaa. Lopulta tämä toiminta haluttiin virallistaa. Lahteen perustettiin rautatieharrastajien oma yhdistys marraskuun 1. päivänä 1988. Tällöin oli kulunut 119 vuotta Riihimäen ja Lahden välisen rautatien avaamisesta liikenteelle ja 83 vuotta Lahden kaupunkioikeuksista. Yhdistyksen perustuskokous pidettiin ravintola Old Fashionissa. Mukana oli 20 henkilöä – osa heistä yhä aktiivijäseniä.

Ja vaikka nykyisin Topparoikan tilat ovat Vierumäen rautatieasemalla, yhdistys on edelleen vahvasti lahtelainen.

Yhdistyksen 20-vuotis- ja 25-vuotisjuhlallisuudet ovat sisältäneet paljon erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Perinteisiin on kuulunut mm. vierailu radanrakentajien hautausmaalla. Vuonna 2018 Topparoikka täyttää 30 vuotta ja toiminta on edelleen aktiivista.

Torstaina 1.11. varsinaisena perustamispäivänä avautuu Topparoikka 30 vuotta -näyttely Kansantalon kioskin ikkunassa. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Aatetila ry:n kanssa. Näyttelyyn tulee esille rautatie-esineistöä, rekvisiittaa ja kuvamateriaalia ja mm. Esko Nikkasen tekemiä lahtelaisia rautatierakennuksia mittakaavassa 1:87.

Avajaiset ovat klo 17-18. Klo 18 alkaa talon alakerran Tammisalissa yleisölle avoin tilaisuus. Tilaisuudessa katsotaan mm. lahtelaisharrastajien filmejä ja valokuvia. Aulassa avautuu myös Sauli Hirvosen Kituvat kiskot -valokuvanäyttely. Osoite on Saimaankatu 12.

Lauantaina 24.11. hallituksen edustajat käyvät laskemassa päivällä seppeleen radanrakentajien muistomerkille. Illalla yhdistyksen jäsenille on Vierumäen asemalla ohjelmaa. Klo 17.30 on uusien Vierumäki-kylttien paljastustilaisuus, jotka on teetättänyt ja lahjoittanut yhdistyksen varapuheenjohtaja Jonne Seppänen. Klo 18 alkavan syyskokouksen jälkeen jäsenille on tarjolla muutakin illanviettoa, mm. sauna lämpenee. Samalla voi tutustua myös Vierumäen aseman uuteen tasoristeyksen puolipuomivaroituslaitokseen. Laitoksen rakentaminen liittyy Heinolan radan turvallisuuden parantamiseen.

Yhdistyksen kuvaillat jatkuivat syyskuussa, jolloin nähtiin Jonne Seppäsen video- ja valokuvakollaasi Itä-Euroopan neljän valtion halki toteutetusta junaretkestä. Vuoden viimeinen kuvailta järjestetään 27.12. Paikkana tietysti elokuvateatteri Kino Iiriksen Tammisali, Saimaankatu 12.

Niin ikään elokuvateatteri Kino Iiriksessä käynnistyi lokakuussa Nostalgiakinon kausi 2018-19. Tammikuussa on vuorossa Kiskojen viemää osa V. Rautatieaiheisten lyhytfilmien näytös järjestetään sunnuntaina 27.1.2019.

Rautatiepäivä ja höyryjunat

Vuoden aikana on ehtinyt tapahtuma toki muutakin. Kesän näkyvin tapahtuma, ja yhdistyksen voiman ponnistus, oli perinteisesti Rautatiepäivä. Vierumäen nostalginen rautatiemiljöö tarjoaa komeat puitteet koko kylän kesätapahtumalle, ja Vierumäen Rautatiepäivä tarjosi kesäkuisen lauantaina monenmoista tapahtumaa.

Rautatiepäivä muodostui tälläkin kertaan Heinolan radalla kulkevan höyryjunan ympärille. Topparoikka oli nyt 12. perättäistä vuotta mukana järjestämässä höyryjunamatkoja. Haapamäen museoveturiyhdistyksen talkoovoimin ylläpitämä upea Pikku-Jumbo-höyryveturi puukorisine 1950-luvun vaunuineen oli tänäkin vuonna tapahtuman vetonaula.

Rautatiepäiville saapui maatalouskoneiden harrastajia lähikyliltä mm. Kausalasta, Vuolenkoskelta ja Hollolasta. Tänä vuonna mukana oli myös pärehöyläporukka maamoottoreineen. Vuosien aikana tapahtumassa on nähty toki myös komeita automobiileja, yhteistyössä Päijät-Hämeen mobilistien kanssa. Myös mm. Lahden Veteraanivolvokerhon autot ja Salpausselän mopokerhon mopedit ajoivat letkassa tapahtumaan. Tapahtumassa nähtiin myös traktoreiden näytösajo.

Museobussi teki puolestaan maakuntakierroksen, jossa poikettiin Urajärven kartanolla sekä Vesivehmaan lentokentällä ilmailutapahtumassa. Ajot olivat erittäin suosittuja.

Topparoikalla onkin tavoitteena yhdistää vanhojen liikennemuotojen avulla Rautatiepäivää laajemmaksi kokonaisuudeksi. Väkeä riitti pitkin päivää.

Myös sunnuntain höyryjuna-ajon aikana asemakahvio palveli kaikkia asemalla vierailleita.

Musiikkiakin tapahtumassa kuultiin, Aikuiset Ihmiset -kokoonpano soitti rautalankaa ja junabiisejä iltapäivällä lastauslaiturilla. Rautatiepäivän kääntyessä kohti iltaa, aseman lähellä Aavehallilla käynnistyivät jatkot. Siellä kuultiin rautalangan lisäksi Tuula Amberla duoa.

Etelä-Suomen Sanomat teki kattavan ennakkojutun Rautatiepäivästä sekä yleisesti Topparoikan toiminnasta.

Kesällä Pikku-Jumbon lisäksi Heinolan radalla nähtiin myös toinenkin höyryjuna. Veturinaan Hr1 1009 Ukko-Pekka ajoi sunnuntaina 29.7. Lahdesta Heinolaan pysähtyen myös Vierumäen rautatieasemalla. Tuttuun tapaan asemalla junaan nousevia ja muita kiinnostuneita palveli Topparoikan kahvio ja yhdistys esitteli toimintaansa.

Kunnostushommia

Vierumäen ykkösraiteelle sijoitettu museojunakalusto on viime vuosina ollut lähinnä pakollisten ylläpitotoimenpiteiden kohteina.

Pääasiallisena kohteena on ollut ”Motti” eli moottorivaunu Ds2. Ennen Rautatiepäivää vaunuun kohdistui kunnostustoimenpiteitä sekä vaunu siivottiin perusteellisesti. Vaunussa säilytyksessä olleet sinisen vaunun paripenkit saatiin kiertoon, kun yhdistys myös möi penkkejä halukkaille. Penkit eivät ollet priimakunnossa, vaan vaativat puhdistusta, mutta silti niille oli kysyntää. Pakettiin vielä kuului jalusta, jolla penkit oli pultattu vaunun lattiaan. Siivouksen ansiosta vaunuun saatiin tilaa Rautatiepäivä-tapahtumaan, jossa se toimi yhtenä vierailukohteena, jossa lottayhdistys esitteli toimintaansa.

Myös asemalla aloitettiin kunnostustyöt. Osittain laho makasiinin laiturin kunnostustyöt aloitettiin syyskuun lopulla, sen jälkeen kun Versowood oli toimittanut puutavaran asemalle. Kunnostus alkoi puukannen purkamisella. Puuosat pinottiin vielä tarkempaa käsittelyä varten, ts. osa taotuista nauloista on tarkoitus käyttää uudessa laiturissa. Muutenkin rautaosat olivat yllättävän hyvässä kunnossa. Laiturin perustuksina ovat isot luonnonkivet, joihin tuskin tarvii koskaan koskea. Niiden päällä olleet kiskoista poistetaan pahimmat ruosteet, jonka jälkeen ne maalataan ruosteenestomaalilla. Tämän jälkeen päästään asentamaan uutta puukantta. Tavoitteena on että laituri saadaan uusittua ennen talvea.

Muita tapahtumia

Kevätretki

Topparoikka ry:n kevätretki järjestettiin lauantaina 19.5. Uudellemaalle. Matkalle lähdettiin Kaupunkibussit ry:n museobussilla Lahden vanhalta linja-autoasemalta. Alkumatkasta matka taittui pienempiä teitä Pukkilan kautta, Hinthaarassa poikettiin kahvilla pub Lättähatussa, josta jatkettiin Helsingin rautatieasemalle. Valitettavasti vierailu aseman kellotorniin ei tällä kertaa järjestynyt. Iltapäivästä vierailtiin Vantaan ilmailumuseossa, jossa oli myös tapahtumapäivä.

Valtakunnalliset pienoisrautatiepäivät

Vuosittainen Valtakunnallinen pienoisrautatiepäivä järjestettiin tänä vuonna 6.-7.10. Espoon Otahallissa. Topparoikka oli tietysti mukana omalla osastolla. Mukana oli tietysti yhdistyksen kerhorata, Vesijärven satamaa kuvaava pienoisrautatie. Tapahtuma oli osana Suuri Snadi -tapahtumaa.

Heinolan radan vuosipäivä

Lahden ja Heinolan välisen rautatien avaamisesta tuli 10.9.2018 kuluneeksi 86 vuotta. Radan rakentaminen oli aloitettu päivälleen 4 vuotta aikasemmin. Merkkipäivän kunniaksi Topparoikka avasi Vierumäen rautatieaseman ovet lauantaina 8.9.

Avoimet ovet kiinnostivat monia, ja Itä-Hämeen toimittajakin vieraili asemalla tehden yhdistyksestä jutun. Tilaisuudesta on tarkoitus tehdä jokavuotinen perinne.

Kolmekymmentä vuotta järjestäytynyttä rautatieharrastustoimintaa Lahdessa

Rautatieharrastus on käsitteenä valtavan kattava. Jokainen, joka itsensä lukee rautatieharrastajaksi, voi tarttua aiheeseen kuin aiheeseen, oli se sitten valokuvaus, junabongaus, aikataulujen tutkiskelu, asema-arkkitehtuuri ja -miljööt, vetureiden tai vaunujen tekniset yksityiskohdat. Rautatiet tarjoavat lukuisia eri kiinnostuksen kohteita, oli kyseessä sitten oikea kalusto tai vaikkapa pienoisrautatiet.

Lahti-Heinola-rautatien avaamisesta 86 vuotta

Lahden ja Heinolan välisen rautatien avaamisesta tulee 10.9.2018 kuluneeksi 86 vuotta. Radan rakentaminen oli aloitettu päivälleen 4 vuotta aikasemmin.

Sen kunniaksi Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry avaa Vierumäen rautatieaseman ovet lauantaina 8.9. klo 12-15. Tervetuloa tutustumaan asemaan ja yhdistyksen toimintaan.

Lahti-Heinola rata

Rakentaminen

Ensimmäisen kerran Heinolaan esitettiin rakennettavaksi rataa vuonna 1885. Asia ei edennyt vaan vasta vuonna 1909 saatiin aikaan rakentamispäätös Lahti–Heinola-rautatiestä. Tuolloinkaan rataa ei lopulta saatu aikaiseksi kuin muutama kymmenen metriä. Seuraavan kerran projekti edistyi, kun eduskunnan valiokunta päätti 1926 ottaa radan jälleen toteuttamisohjelmaan.

Radan rakentaminen alkoi 10. syyskuuta 1928 ja se rakennettiin pääosin vankityövoimalla. Asemarakennukset piirsi Thure Hellström. Radan vaativin osuus oli Jyrängön sillan rakentaminen.

Radan vihkiäisiä viettiin 10. syyskuuta 1932, tasan neljä vuotta rakentamisen aloittamisen jälkeen. Tuona päivänä ajettiin juhlajuna Helsingistä Lahden kautta Heinolaan. Juhlajuna pysähtyi useilla liikennepaikoilla sekä Jyrängön rautatiesillalla, jonka päältä matkustajat saivat 10 minuutin ajan ihailla sillalta avautuvia maisemia. Juhlallisuudet huipentuivat Heinolan rautatieasemalla. Juhlallisuuksiin osallistui myös presidentti P. E. Svinhufvud.

Heinolaan oli radan avaamisesta 1932 alkaen matkustajaliikennettä 26. toukokuuta 1968 asti. Matkustajaliikennettä hoidettiin 1950-luvulta alkaen Dm7-sarjan junilla eli Lättähatuilla.

Museojunaliikenne

Heinolaan ajettiin 1980-luvulla kesäisin museojunia Tk3 1150:n vetämillä puuvaunuilla. Vuonna 1985 se valittiin Suomen hauskimmaksi matkakohteeksi.
Vuodesta 2007 alkaen kesäkuukausina rataosalla on järjestetty säännöllisesti museojuna-ajeluita Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n, Haapamäen Veturimuseoyhdistyksen ja Höyryveturimatkat1009 Oy:n toimesta. Osana näitä ajoja on Topparoikan toimesta järjestetty Lahden Rautatiepäivä vanhalla veturivarikolla. Yhdistyksen vuokrattua Vierumäen rautatieaseman vuonna 2015, Rautatiepäivä on sen jälkeen järjestetty Vierumäellä.

Nykytilanne ja tulevaisuus (lähde: Vähäliikenteiset radat – Tilanne ja tulevaisuus 2017)

Vähäliikenteisen rataosan kuljetusmäärät ovat vähentyneet 10 vuoden aikana, mutta vakiintuneet noin 200 000 kuljetetun nettotonnin tasolle. Rautatien ainoa merkittävä käyttäjä on Stora Enso, jonka Heinolassa sijaitsevalle tehtaalle radan merkitys on keskeinen. Rataosalla väliliikennepaikoilla (Vierumäki, Myllyoja) ei ole tällä hetkellä lainkaan merkitystä kaupallisen tavaraliikenteen näkökulmasta.
Rataosan Heinolan päässä sijaitseva Heinolan kaupunkikuvaan olennaisesti kuuluva Jyrängön rautatiesilta on peruskorjauksen tarpeessa. Alustava kustannusarvio tälle työlle on 2 500 000 €. Silta on Liikenneviraston museosilta.

Pituus 37,4 km
Radan rakenne
Kisko K43 n. 36,8 km
puupölkyt
sorastettu (n. 35 km), sepelöity (n. 2,6 km)
Suurin sallittu nopeus 50–60 km/h
Liikennepaikat Lahti, Vierumäki, Myllyoja, Heinola
Liikennemäärät 2015 510 junaa
2016 582 junaa
2017 712 junaa
Yhteenveto: ”
Vähäliikenteiset radat – Tilanne ja tulevaisuus, 2014 (Liikennevirasto)
Esitettiin, että kunnossapitoa jatketaan nykyisellä tasolla toistaiseksi ja rataosan tilanne arvioidaan uudelleen viiden vuoden kuluttua. Todettiin, että kunnossapidon jatkaminen tämän jälkeen edellyttää vakiintunutta rautatieliikennettä ja positiivisia kehitysnäkymiä.”

Topparoikka on esittänyt huolensa käytöstä poistetun Vierumäen harvinaisen sorapohjaisen ratapihan puolesta. Tällä hetkellä ratapihan sivuraiteet on suljettu liikenteeltä, mutta tärkein eli raiteet ovat ainakin toistaiseksi turvattu. Sivuraiteiden säilyttäminen mahdollistaa ratapihalla olevan museojunakaluston kunnostamisen.