Juhlavuoden tapahtumia

Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry täyttää marraskuun 1. päivä 30 vuotta.
Yhdistys järjestää syksyn ja talven mittaan monipuolista ohjelmaa.

8.9.2018 Heinolan rautatie 86 vuotta –tilaisuus Vierumäen rautatieasemalla (Asematie 16). Radan virallinen käyttöönottopäivä 10.9.1932.
29.9. Kuvailta Tammisalissa (Kino Iiris, Saimaankatu 12 Lahti).
6.-7.10. Suuri Snadi -tapahtuma Espoon Otahallissa. Topparoikka mukana omalla osastolla.
1.11. Topparoikka 30 vuotta -näyttelyn avajaiset Kansantalon kioskilla. Tammisalissa kahvittelua, muu ohjelma varmistuu lähempänä tilaisuutta.
24.11. Syyskokous Vierumäen asemalla alkaen klo 18. Kokouksen jälkeen illanviettoa, mm. sauna lämpenee.
27.12. Kuvailta Tammisalissa.
27.1.2019 Nostalgiakino: Kiskojen viemää V. Tammikuun perinteinen nostalgisten rautatieaiheisten lyhytfilmien näytös järjestetään elokuvateatteri Kino Iiriksessä.

Tervetuloa mukaan juhlistamaan Topparoikkaa!

Liity jäseneksi

Kolmekymmentä vuotta järjestäytynyttä rautatieharrastustoimintaa Lahdessa

Rautatieharrastus on käsitteenä valtavan kattava. Jokainen, joka itsensä lukee rautatieharrastajaksi, voi tarttua aiheeseen kuin aiheeseen, oli se sitten valokuvaus, junabongaus, aikataulujen tutkiskelu, asema-arkkitehtuuri ja -miljööt, vetureiden tai vaunujen tekniset yksityiskohdat. Rautatiet tarjoavat lukuisia eri kiinnostuksen kohteita, oli kyseessä sitten oikea kalusto tai vaikkapa pienoisrautatiet.

Tältä pohjalta Lahteen perustettiin rautatieharrastajien oma yhdistys marraskuun 1. päivänä 1988. Tällöin oli kulunut 119 vuotta Riihimäen ja Lahden välisen rautatien avaamisesta liikenteelle ja 83 vuotta Lahden kaupunkioikeuksista. Yhdistyksen perustuskokous pidettiin ravintola Old Fashionissa. Mukana oli 20 henkilöä – osa heistä yhä aktiivijäseniä.

Lahti-Heinola-rautatien avaamisesta 86 vuotta

Lahden ja Heinolan välisen rautatien avaamisesta tulee 10.9.2018 kuluneeksi 86 vuotta. Radan rakentaminen oli aloitettu päivälleen 4 vuotta aikasemmin.

Sen kunniaksi Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry avaa Vierumäen rautatieaseman ovet lauantaina 8.9. klo 12-15. Tervetuloa tutustumaan asemaan ja yhdistyksen toimintaan.

Lahti-Heinola rata

Rakentaminen

Ensimmäisen kerran Heinolaan esitettiin rakennettavaksi rataa vuonna 1885. Asia ei edennyt vaan vasta vuonna 1909 saatiin aikaan rakentamispäätös Lahti–Heinola-rautatiestä. Tuolloinkaan rataa ei lopulta saatu aikaiseksi kuin muutama kymmenen metriä. Seuraavan kerran projekti edistyi, kun eduskunnan valiokunta päätti 1926 ottaa radan jälleen toteuttamisohjelmaan.

Radan rakentaminen alkoi 10. syyskuuta 1928 ja se rakennettiin pääosin vankityövoimalla. Asemarakennukset piirsi Thure Hellström. Radan vaativin osuus oli Jyrängön sillan rakentaminen.

Radan vihkiäisiä viettiin 10. syyskuuta 1932, tasan neljä vuotta rakentamisen aloittamisen jälkeen. Tuona päivänä ajettiin juhlajuna Helsingistä Lahden kautta Heinolaan. Juhlajuna pysähtyi useilla liikennepaikoilla sekä Jyrängön rautatiesillalla, jonka päältä matkustajat saivat 10 minuutin ajan ihailla sillalta avautuvia maisemia. Juhlallisuudet huipentuivat Heinolan rautatieasemalla. Juhlallisuuksiin osallistui myös presidentti P. E. Svinhufvud.

Heinolaan oli radan avaamisesta 1932 alkaen matkustajaliikennettä 26. toukokuuta 1968 asti. Matkustajaliikennettä hoidettiin 1950-luvulta alkaen Dm7-sarjan junilla eli Lättähatuilla.

Museojunaliikenne

Heinolaan ajettiin 1980-luvulla kesäisin museojunia Tk3 1150:n vetämillä puuvaunuilla. Vuonna 1985 se valittiin Suomen hauskimmaksi matkakohteeksi.
Vuodesta 2007 alkaen kesäkuukausina rataosalla on järjestetty säännöllisesti museojuna-ajeluita Lahden rautatieharrastajat Topparoikka ry:n, Haapamäen Veturimuseoyhdistyksen ja Höyryveturimatkat1009 Oy:n toimesta. Osana näitä ajoja on Topparoikan toimesta järjestetty Lahden Rautatiepäivä vanhalla veturivarikolla. Yhdistyksen vuokrattua Vierumäen rautatieaseman vuonna 2015, Rautatiepäivä on sen jälkeen järjestetty Vierumäellä.

Nykytilanne ja tulevaisuus (lähde: Vähäliikenteiset radat – Tilanne ja tulevaisuus 2017)

Vähäliikenteisen rataosan kuljetusmäärät ovat vähentyneet 10 vuoden aikana, mutta vakiintuneet noin 200 000 kuljetetun nettotonnin tasolle. Rautatien ainoa merkittävä käyttäjä on Stora Enso, jonka Heinolassa sijaitsevalle tehtaalle radan merkitys on keskeinen. Rataosalla väliliikennepaikoilla (Vierumäki, Myllyoja) ei ole tällä hetkellä lainkaan merkitystä kaupallisen tavaraliikenteen näkökulmasta.
Rataosan Heinolan päässä sijaitseva Heinolan kaupunkikuvaan olennaisesti kuuluva Jyrängön rautatiesilta on peruskorjauksen tarpeessa. Alustava kustannusarvio tälle työlle on 2 500 000 €. Silta on Liikenneviraston museosilta.

Pituus 37,4 km
Radan rakenne
Kisko K43 n. 36,8 km
puupölkyt
sorastettu (n. 35 km), sepelöity (n. 2,6 km)
Suurin sallittu nopeus 50–60 km/h
Liikennepaikat Lahti, Vierumäki, Myllyoja, Heinola
Liikennemäärät 2015 510 junaa
2016 582 junaa
2017 712 junaa
Yhteenveto: ”
Vähäliikenteiset radat – Tilanne ja tulevaisuus, 2014 (Liikennevirasto)
Esitettiin, että kunnossapitoa jatketaan nykyisellä tasolla toistaiseksi ja rataosan tilanne arvioidaan uudelleen viiden vuoden kuluttua. Todettiin, että kunnossapidon jatkaminen tämän jälkeen edellyttää vakiintunutta rautatieliikennettä ja positiivisia kehitysnäkymiä.”

Topparoikka on esittänyt huolensa käytöstä poistetun Vierumäen harvinaisen sorapohjaisen ratapihan puolesta. Tällä hetkellä ratapihan sivuraiteet on suljettu liikenteeltä, mutta tärkein eli raiteet ovat ainakin toistaiseksi turvattu. Sivuraiteiden säilyttäminen mahdollistaa ratapihalla olevan museojunakaluston kunnostamisen.