hh2015

 

Hintataulukko väliasemille

hintataulukko

- Junan liput myydään junassa. Ennakkovarauksia ei oteta. Juniin varataan kaikki mahdollinen kulloinkin käytettävissä oleva museokalusto, istumapaikkaa ei kuitenkaan aina voida taata. Mahdollisista tilausvaunuista ryhmille sovitaan erikseen.
- Liput myydään käteisellä, pankkikortit eivät käy maksuvälineenä.
- Liikennöitsijät pidättävät oikeuden aikataulun muutoksiin sekä junien peruutuksiin. Mikäli kalustoon tulee liikennöinnin estävä vika junat pyritään mahdollisuuksien mukaan ajamaa korvaavalla kalustolla. Muutoksista tiedotetaan tällä nettisivulla.
- Juna lähtee Salpausselän liikennepaikalta, hiihtostadion viereltä.

Junien lähtöpaikka Salpausselällä

Yleistä

Lahdesta Heinolaan ajettiin yleisölle avoimia museojuna-ajoja jo 1980-luvulla. Nykymuotoinen museojuna-ajoliikenne alkoi Topparoikan aloitteesta vuonna 2007. Ajot liittyivät Lahden Mytäjäisten vanhalla veturivarikolla järjestettyihin Lahden Rautatiepäiviin. Höyryjunia Lahden ja Heinolan välillä on ajettu jo 6 perättäisenä kesänä. Ne ovat olleet hyvin suosittuja: Junien matkustajamäärät ovat nousseet lähelle 1000 henkeä viikonloppua kohden.

Heinolaan suuntautuvista ajoista on muodostunut tapahtumakokonaisuus. Viime vuosina matkalla on pysähdytty Ahtialan ja Vierumäen asemille, jotka ovat avanneet ovensa ajopäivinä ja joissa järjestetty erilaista ohjelmaa, markkinoista kylätapahtumiin. Molemmilla asemilla toimivat myös asemakahviot.
Ennen Heinolaa on luvassa matkan kohokohta kun Jyrängön sillalta avautuvat upeat maisemat Kymijoelle.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Ylimääräinen yleiskokous

Lahden Rautatieharrastajat Topparoikka ry:n ylimääräinen yleiskokous. Aiheena uuden toimitilan vuokraus. Lauantaina 13.6.2015 klo 14.15. Vierumäen asema, Asematie 16, Heinola.
Hallitus

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Lahdesta lähtevät tavarajunat reaaliajassa

Resiina-lehden vaunut.org-nettipalvelu on julkaissut sivuston, josta voi tarkkailla Lahden ohittavia junia. Listassa näkyvät myös tavarajunat sekä esimerkiksi vaihtotyöliikkeet Heinolan- ja Loviisanradoilla.

http://vaunut.org/kulkutiedot#sLH

Palvelu perustuu Liikenneviraston uusia sovelluksia silmälläpitäen julkaisemaan avoimeen dataan junien kulkutiedoista

http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/aineistopalvelut/avoin_data#.VRwmS-H7KBw

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Nostalgisia lyhytfilmejä Lahden Kino Iiriksessä

Kino Iiriksessä pyörähtää käyntiin Topparoikan aktiivien organisoima Nostalgiakino lyhytfilmisarja.

Esitykset jatkuvat vaihtelevin nostalgia-aihein jälleen syksyllä 2015.

Löydät tapahtuman myös facebookista

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Topparoikka-lehti on ilmestynyt

trkansi2014

Topparoikka ry:n jäsenlehti Topparoikka 1/2014 on ilmestynyt ja postitetaan jäsenille viikon sisällä. Irtonumeroita voi ostaa esimerkiksi yhdistyksen kerhoilloista ja yhdistyksen järjestämistä tapahtumista. Vuonna 2015 päätoimittajana aloittaa Janne Ridanpää.

Myös yhdistyksen hallitus ja toimihenkilöt vuodelle 2015 päivitetty

http://www.topparoikka.net/yhdistysinfo/

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Liikenne Heinolan ja Loviisan radoilla jatkunee ainakin vuoteen 2020

Liikennevirasto on julkaissut syyskuussa 2014 selvityksen vähäliikenteisten rataosien nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Selvityksessä on yhteensä 15 tavaraliikenteelle tarkoitettua rataosaa eripuolilla Suomea. Mukana ovat myös Heinolan ja Loviisan rautatiet.

Lahden ja Heinolan välinen rautatie on kevyttä K43 kiskotusta puupölkkyineen. Reilun 37 kilometrin pituisella rataosuudella on 12 kuukauden aikana ajettu yhteensä 572 juna. Tähän määrään sisältyvät myös Topparoikan organisoimat museojunat rataosalla. Radan pääasiallinen käyttäjä on Heinolassa toimiva Stora Enson kartonkitehdas. Suunniteltu rauta-tiekuljetusmäärä on tehtaan valmistamien tuotteiden osalta vuositasolla 150 000 tonnia. Määrään pääsyä on rajoittanut raportin mukaan mm. VR:n tarjoaman kapasiteetin rajallisuus.

KI9W4730

 Liikennevirasto tarkasti vähäliikenteisiä rataosuuksia toukokuussa 2014 Lättähatuilla. Kuvassa ryhmä jalkautunut Vierumäelle. Kuva Jonne Seppänen

’Lisäksi junakuljetuksina saapuu Heinolan tehtaalle merkittäviä määriä raakapuuta, määrän lisääntymistä pidetään mahdollisena. Tehtaan lisäksi radalla kulkee romutettavaksi meneviä vaunuja Kuusankoskelle Myllyojalle. Versowoodin saha ei tällähetkellä käytä rautatiekuljetuksia, koska se ei ole päässyt VR:n kanssa yhteisymmärrykseen.

Erityiseksi kustannuseräksi rataosalle mainitaan Jyrängön rautatiesilta jonka kunnostamiseen olisi varattava raportin mukaan noin 1 000 000 euroa. Ratapölkkyjä rataosalle on vaihdettava noin 20 000 eurolla kahden vuoden välein. Eu:n kieltäessä kreosoottipölkkyjen käytön 2018 tulisi vaihtoehdoksi uudet joustoratapölkyt, jos ne osoittautuvat testien jälkeen käyttökelpoisiksi.

Vuonna 2013 rataosalla kuljetettiin 198 tuhatta tonnia tavaraa. Selvityksessä myös todetaan että radalla on matkailullista merkitystä kesäviikonloppuisin järjestettyjen museojunien ansiosta. Selvityksessä esitetään että radan kunnossapitoa jatketaan toistaiseksi ennallaan ja tilanne tarkastetaan uudestaan viiden vuoden kuluttua, jolloin jatkotoimenpiteistä päätetään silloisten näkymien valossa.

Museojunaliikenne rataosalla jatkuu jälleen kesällä 2015 Topparoikka ry:n, liikennöitsijöiden ja yhteyistyökumppaneiden toimesta.

Koko raportti on luettavissa Liikenneviraston sivuilta: http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2014-38_vahaliikenteiset_radat_web.pdf

 

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Topparoikan uusi osoite

Topparoikka on löytänyt uuden kerhotilan Asemantaustasta, osoite on Vaaksakatu 5 C (katutasossa), käynti sisäpihan kautta.
Kerhoillat normaalisti maanantaisin ja torstaisin klo 18.30-21.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Yle: Asuntoaluesuunnitelma vanhalle varikkoalueella jäissä Mytäjäisissä

Asuntoaluesuunnitelma Mytäjäisten vanhalle varikkoalueelle Lahdessa on jäissä. Alueen omistaja Senaattikiinteistöt ja Lahti sopivat talvella, että kaupunki etsii rakentajan alueelle.

- Markkinointiponnistuksista huolimatta yksikään rakennusliike ei ole Mytäjäisten entisestä varikkoalueesta kiinnostunut, myöntää kaavoitusinsinööri Markus Lehmuskoski.

Nyt kaupunki onkin keskustellut Senaattikiinteistön kanssa vaihtoehdosta, jossa varikkoalue jätettäisiin sittenkin ennalleen.

Senaattikiinteistöt ei ole halukas edistämään alueen rakentamista kaavasuunnitelmien mukaisilla ehdoilla. Se pitää alueelle myönnettävää rakennusoikeutta liian vähäisenä ja kaavaa toteuttamiskelvottomana.

- Jos joku haluaa alueen ottaa, siitä vaan, mutta en usko, että noilla ehdoilla ostajaa löytyy, sanoo johtaja Heikki Laitakari.

Senaattikiinteistöt on harmissaan tilanteesta, jossa sille tulee yllläpitokuluja vanhoista suojelurakennuksista.

- Toivotaan, että ne säilyvät jonkinlaisessa kunnossa, jatkaa Laitakari.

Lahden museo vastustaa laajaa asuntorakentamista historiallisesti arvokkaalle alueelle. Se sallisi varikolle vain pieniä, enintään muutaman kerroksen korkuisia kerrostaloja.

http://yle.fi/uutiset/asuntoaluesuunnitelma_vanhalle_varikkoalueella_jaissa_mytajaisissa/7142764

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Yle: Seinäjoella ratapihan vesitornissa voinee pian yöpyä

Jäissä ollut hotelli-ravintola Alman laajennus käynnistynee ensi kesänä Seinäjoella. Kaupunginhallitus päättää maanantaina rakentamisen mahdollistavasta asemakaavan muutoksesta.

Kristiinankaupunkilainen yrittäjä Petri Pihlajaniemi aikoo rakentaa Alman takana sijaitsevaan vesitorniin seitsemän hotellihuonetta ja ylös 70 neliön sviitin. Vesitornirakennusta aiotaan laajentaa porras- ja hissitornilla. Museovirasto on jo aiemmin hyväksynyt suojellun rakennuksen korjaus- ja laajennussuunnitelmat.

Rakentamisaikeet tyssäsivät puolitoista vuotta sitten, kun ELY-keskus valitti kaupungin myöntämästä poikkeusluvasta.

Rakentamaan kesällä?

Petri Pihlajaniemi sanoo, että rakentamaan ryhdytään heti, kun kaavamuutos saa hyväksynnän ja lainvoiman. Rakentamaan voidaan siis päästä jo ensi kesänä.

– Vuoden päästä tähän aikaan olisimme jo pitkällä, yrittäjä toivoo.

Pihlajaniemi omistaa myös Seinäjoen ratapiha-alueella olevat veturitallit. Tässä vaiheessa hän vuokraa talleja varastotiloiksi. Yrittäjällä on suunnitelmat myös veturitallien käytöstä, kunhan alueen uusi, laajempi kaava näkee päivänvalon.

– Visioita on myös alueen muusta käytöstä, mutta ne tulevat sitten ajallaan.

Muitakin erikoisuuksia

Pihlajaniemi paljastaa neuvottelevansa Seinäjoella myös ratapiha-alueen ulkopuolisesta kohteesta. Mikä se on ja mitä siihen tulee, sitä yrittäjä ei paljasta, sillä neuvottelut ovat vasta alkumetreillä.

– Jotain erikoista kuitenkin, yrittäjä kuittaa.

– Minut tunnetaan jo erikoisesta rakentamisesta, joten erikoisia kohteita tullaan jo tarjoamaankin.

Hotelli-ravintola Alman toimintaa pyörittää Seinäjoella Petri Pihlajaniemen sisar Heidi Ylikoski puolisonsa Juha Ylikosken kanssa.

Uutinen

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Seinäjoen veturitallit uuteen loistoon

Seinäjoen ratapihan vanhat veturitallit heräävät eloon. Tallit kesällä ostanut yrittäjä Petri Pihlajaniemi Kristiinankaupungista uskoo, että historialliset rakennukset näkevät vielä uuden loistokauden.

Jonain päivänä alueella voi olla taide- ja työpajoja sekä monenlaista muuta harrastustoimintaa. Mikä ettei loistohotellikin pyörivine baareineen.

Pihlajaniemi ryhtyy korjaamaan talleja vähitellen. Veturitalleissa on yhteensä 1 700 neliötä tilaa, joka jakautuu kahdeksitoista pilttuuksi. Rakennuksissa on lisäksi kaksi matalaa vesitornia.

Ensitöikseen Pihlajaniemi korjaa talleihin varastotilaa vuokrattavaksi.

 

Ilkka-lehti 15.11.2013 

Tallennettu kategorioihin Uutiset | Kommentit poissa käytöstä