Liikenne Heinolan ja Loviisan radoilla jatkunee ainakin vuoteen 2020

Liikennevirasto on julkaissut syyskuussa 2014 selvityksen vähäliikenteisten rataosien nykytilanteesta ja tulevaisuudesta. Selvityksessä on yhteensä 15 tavaraliikenteelle tarkoitettua rataosaa eripuolilla Suomea. Mukana ovat myös Heinolan ja Loviisan rautatiet.

Lahden ja Heinolan välinen rautatie on kevyttä K43 kiskotusta puupölkkyineen. Reilun 37 kilometrin pituisella rataosuudella on 12 kuukauden aikana ajettu yhteensä 572 juna. Tähän määrään sisältyvät myös Topparoikan organisoimat museojunat rataosalla. Radan pääasiallinen käyttäjä on Heinolassa toimiva Stora Enson kartonkitehdas. Suunniteltu rauta-tiekuljetusmäärä on tehtaan valmistamien tuotteiden osalta vuositasolla 150 000 tonnia. Määrään pääsyä on rajoittanut raportin mukaan mm. VR:n tarjoaman kapasiteetin rajallisuus.

KI9W4730

 Liikennevirasto tarkasti vähäliikenteisiä rataosuuksia toukokuussa 2014 Lättähatuilla. Kuvassa ryhmä jalkautunut Vierumäelle. Kuva Jonne Seppänen

’Lisäksi junakuljetuksina saapuu Heinolan tehtaalle merkittäviä määriä raakapuuta, määrän lisääntymistä pidetään mahdollisena. Tehtaan lisäksi radalla kulkee romutettavaksi meneviä vaunuja Kuusankoskelle Myllyojalle. Versowoodin saha ei tällähetkellä käytä rautatiekuljetuksia, koska se ei ole päässyt VR:n kanssa yhteisymmärrykseen.

Erityiseksi kustannuseräksi rataosalle mainitaan Jyrängön rautatiesilta jonka kunnostamiseen olisi varattava raportin mukaan noin 1 000 000 euroa. Ratapölkkyjä rataosalle on vaihdettava noin 20 000 eurolla kahden vuoden välein. Eu:n kieltäessä kreosoottipölkkyjen käytön 2018 tulisi vaihtoehdoksi uudet joustoratapölkyt, jos ne osoittautuvat testien jälkeen käyttökelpoisiksi.

Vuonna 2013 rataosalla kuljetettiin 198 tuhatta tonnia tavaraa. Selvityksessä myös todetaan että radalla on matkailullista merkitystä kesäviikonloppuisin järjestettyjen museojunien ansiosta. Selvityksessä esitetään että radan kunnossapitoa jatketaan toistaiseksi ennallaan ja tilanne tarkastetaan uudestaan viiden vuoden kuluttua, jolloin jatkotoimenpiteistä päätetään silloisten näkymien valossa.

Museojunaliikenne rataosalla jatkuu jälleen kesällä 2015 Topparoikka ry:n, liikennöitsijöiden ja yhteyistyökumppaneiden toimesta.

Koko raportti on luettavissa Liikenneviraston sivuilta: http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_2014-38_vahaliikenteiset_radat_web.pdf

 

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Kiitos kaikille kesän Höyryllä Heinolaan -museojunissa matkustaneille

Matkustajat mahdollistavat talkoovoimin järjestettävät museojunamatkat Lahden ja Heinolan välillä myös tulevina kesinä.

-palautetta, kehitysehdotuksia, valokuvia, tarinoita kesän junamatkoilta voi lähettää Topparoikan sähköpostiin info@topparoikka.net

_MG_0325Kuva Ilari Lehtinen

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Topparoikan uusi osoite

Topparoikka on löytänyt uuden kerhotilan Asemantaustasta, osoite on Vaaksakatu 5 C (katutasossa), käynti sisäpihan kautta.
Kerhoillat normaalisti maanantaisin ja torstaisin klo 18.30-21.

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Yle: Asuntoaluesuunnitelma vanhalle varikkoalueella jäissä Mytäjäisissä

Asuntoaluesuunnitelma Mytäjäisten vanhalle varikkoalueelle Lahdessa on jäissä. Alueen omistaja Senaattikiinteistöt ja Lahti sopivat talvella, että kaupunki etsii rakentajan alueelle.

- Markkinointiponnistuksista huolimatta yksikään rakennusliike ei ole Mytäjäisten entisestä varikkoalueesta kiinnostunut, myöntää kaavoitusinsinööri Markus Lehmuskoski.

Nyt kaupunki onkin keskustellut Senaattikiinteistön kanssa vaihtoehdosta, jossa varikkoalue jätettäisiin sittenkin ennalleen.

Senaattikiinteistöt ei ole halukas edistämään alueen rakentamista kaavasuunnitelmien mukaisilla ehdoilla. Se pitää alueelle myönnettävää rakennusoikeutta liian vähäisenä ja kaavaa toteuttamiskelvottomana.

- Jos joku haluaa alueen ottaa, siitä vaan, mutta en usko, että noilla ehdoilla ostajaa löytyy, sanoo johtaja Heikki Laitakari.

Senaattikiinteistöt on harmissaan tilanteesta, jossa sille tulee yllläpitokuluja vanhoista suojelurakennuksista.

- Toivotaan, että ne säilyvät jonkinlaisessa kunnossa, jatkaa Laitakari.

Lahden museo vastustaa laajaa asuntorakentamista historiallisesti arvokkaalle alueelle. Se sallisi varikolle vain pieniä, enintään muutaman kerroksen korkuisia kerrostaloja.

http://yle.fi/uutiset/asuntoaluesuunnitelma_vanhalle_varikkoalueella_jaissa_mytajaisissa/7142764

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Yle: Seinäjoella ratapihan vesitornissa voinee pian yöpyä

Jäissä ollut hotelli-ravintola Alman laajennus käynnistynee ensi kesänä Seinäjoella. Kaupunginhallitus päättää maanantaina rakentamisen mahdollistavasta asemakaavan muutoksesta.

Kristiinankaupunkilainen yrittäjä Petri Pihlajaniemi aikoo rakentaa Alman takana sijaitsevaan vesitorniin seitsemän hotellihuonetta ja ylös 70 neliön sviitin. Vesitornirakennusta aiotaan laajentaa porras- ja hissitornilla. Museovirasto on jo aiemmin hyväksynyt suojellun rakennuksen korjaus- ja laajennussuunnitelmat.

Rakentamisaikeet tyssäsivät puolitoista vuotta sitten, kun ELY-keskus valitti kaupungin myöntämästä poikkeusluvasta.

Rakentamaan kesällä?

Petri Pihlajaniemi sanoo, että rakentamaan ryhdytään heti, kun kaavamuutos saa hyväksynnän ja lainvoiman. Rakentamaan voidaan siis päästä jo ensi kesänä.

– Vuoden päästä tähän aikaan olisimme jo pitkällä, yrittäjä toivoo.

Pihlajaniemi omistaa myös Seinäjoen ratapiha-alueella olevat veturitallit. Tässä vaiheessa hän vuokraa talleja varastotiloiksi. Yrittäjällä on suunnitelmat myös veturitallien käytöstä, kunhan alueen uusi, laajempi kaava näkee päivänvalon.

– Visioita on myös alueen muusta käytöstä, mutta ne tulevat sitten ajallaan.

Muitakin erikoisuuksia

Pihlajaniemi paljastaa neuvottelevansa Seinäjoella myös ratapiha-alueen ulkopuolisesta kohteesta. Mikä se on ja mitä siihen tulee, sitä yrittäjä ei paljasta, sillä neuvottelut ovat vasta alkumetreillä.

– Jotain erikoista kuitenkin, yrittäjä kuittaa.

– Minut tunnetaan jo erikoisesta rakentamisesta, joten erikoisia kohteita tullaan jo tarjoamaankin.

Hotelli-ravintola Alman toimintaa pyörittää Seinäjoella Petri Pihlajaniemen sisar Heidi Ylikoski puolisonsa Juha Ylikosken kanssa.

Uutinen

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Seinäjoen veturitallit uuteen loistoon

Seinäjoen ratapihan vanhat veturitallit heräävät eloon. Tallit kesällä ostanut yrittäjä Petri Pihlajaniemi Kristiinankaupungista uskoo, että historialliset rakennukset näkevät vielä uuden loistokauden.

Jonain päivänä alueella voi olla taide- ja työpajoja sekä monenlaista muuta harrastustoimintaa. Mikä ettei loistohotellikin pyörivine baareineen.

Pihlajaniemi ryhtyy korjaamaan talleja vähitellen. Veturitalleissa on yhteensä 1 700 neliötä tilaa, joka jakautuu kahdeksitoista pilttuuksi. Rakennuksissa on lisäksi kaksi matalaa vesitornia.

Ensitöikseen Pihlajaniemi korjaa talleihin varastotilaa vuokrattavaksi.

 

Ilkka-lehti 15.11.2013 

Tallennettu kategorioihin Uutiset | Kommentit poissa käytöstä

Mytäjäisten varikosta rakennushistoriaselvitys

Lahden Mytäjäisten varikosta on julkaistu yli 70-sivuinen rakennushistoriaselvitys, joka on luettavissa Lahden kaupungin  nettisivuilla.

Tallennettu kategorioihin Uutiset | Kommentit poissa käytöstä

Topparoikka ostaa makkaragrillin

Topparoikka ostaa siistin ja kohtuuhintaisen makkaragrillin kesän tulonhankintaa varten. Tarjoa info@topparoikka.net puh.0456747772

Tallennettu kategorioihin Yleinen | Kommentit poissa käytöstä

Syöttöliikennettä hiljaisille rataosuuksille?

Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Kalle Jokinen (kok.) toteaa Ylen Radio 1:n Ykkösaamussa rautateiden kilpailutuksesta:
- Kilpailu voisi alkaa rataosuuksilla, joilla VR ei nyt liikennöi. VR hyötyisi tällaisesta syöttöliikenteestä ja tietysti matkustajat. Esimerkiksi Heinolan, Lahden ja Orimattilan välillä on raide, mutta ei henkilöliikennettä.
Lue koko uutinen täältä.

ess.fi kertoo 9.2. että Heinola toivoo että Lahden-Heinolan radalle saataisiin yrittäjä, joka alkaisi harjoittaa tällä välillä henkilöliikennettä.

Lahden seudun lähiliikennettä on viimeksi tutkittu Päijät-Hämeen liiton vuonna 2010 valmistuneessa loppuraportissa ”Raideliikenteen kehittämisen vaikutukset Lahden kaupunki-seudun elinkeinoelämälle ja yhdyskuntarakenteeseen”.
Raporttiin on Markku Meriluoto (Tieokas) tehnyt korjauksia (pdf-muodossa).

Hämeen oikorata -lausunto 19.9.2012 (Markku Meriluoto / Tieokas). 25-sivuinen raportti ladattavissa tästä.

Tallennettu kategorioihin Uutiset | Kommentit poissa käytöstä

ess.fi: Lahden ratapihan ruuhka selvisi

ess.fi uutisoi, että Lahdessa ihmeteltiin uudenvuoden aikoihin pitkää junaletkaa, joka seisoi useita vuorokausia ratapihalla. Uutisessa kerrotaan, että ”polttoainetta sisältäneet vaunut matkaavat normaalisti Venäjältä suoraan Haminaan. Tällä kerralla vaunut lähetettiin jouluna Suomeen, jossa suurin osa väestä oli jouluvapailla. Siksi Suomessa ei ollut tuolloin junan vastaanottajia ja kolonna pysähtyi Lahteen.”

Uutinen luettavissa kokonaisuudessa täällä.

Tallennettu kategorioihin Uutiset | Kommentit poissa käytöstä